Alkon valikoimaan oli tullut Hollantilainen Trappistiolut, jonka päätin napata ostoskoriin. Vahvuutta sopivan 8 prossaa, jotenka passaapi, kun viima käy nurkissa ja takassa lämmittävä tuli. Nyt arvioon.
Olut vaahtoaa runsaasti lasiin kaadettaessa. Kuitenkin vaahto laskee suhteellisen nopeasti jättäen hennon yhtenäisen vaahtolaatan oluen pinnalle. Pitsiä jää lasiin myös hivenen. Muuten vaahto sokerin valkoista. Väriltään samea verigreipin oranssi. Tuoksussa jotain marjaisuutta ja luostarioluelle tyypillistä siirappista makeutta. Maussa sokerisuutta ja jotain happamaa marjaa. Ehkäpä hivenen pihlajainen. Hivenen myös suolaisuutta. Aika jännä maun sinfonia. Aika erillainen mitä Belgialaiset trappistioluet. Pidän kyllä. Vahvuus myös tulee oluessa esille lämmittävänä pisteenä heti nielaisun jälkeen. Onpas tämä vaan oikeastikkin hyvää. Runko oluessa on tuhti, jotenka tuo oluen alkoholi ei ammu yli. Jos olisi kevyempi olut kyseessä, niin varmasti alkoholi oli silloin liian dominoiva.
Yleisvaikutelmana olut on kyllä hyvä trappistiolut. Siirappinen, marjainen sekä mukavan lämmittävä olut marraskuun alkupuoleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti