sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Pyynikin - Red Ale



Pyynikin sikspäkin red ale. Maitokauppanen 4,6. Väriltään tumman rubiikin punainen. Hivenen samea. Vaahto jättää pitsiä, mutta on aika hento. Katoaa nopeasti. Tuoksussa kivasti makeahkoa mallasta, niinkuin paahtoleivän makeutta, kuitenkin tuoksu on aika mieto. Maku aavistuksen vetinen. Mallas maistuu samalla makealle ja kuivahkolle. Mukava englantilaisen alen makuinen. Tykkään. Hapahkoa hedelmää joukoussa. Suuntuntuma vetinen ja happo maltikas.


Yleisvaikutelmana olut mukavan englantilaisen maltainen ale. Aavistuksen vetinen runko vain kyseessä joka latistaa tunnelmaa.


Pisteet: yhteensä 30/50


  • tuoksu 6/10

  • ulkonäkö 4/5

  • maku 6/10

  • suuntuntuma 3/5

  • yleivaikutelma 11/20

Pyynikin - Red Ale


Pyynikin sikspäkin red ale. Maitokauppanen 4,6. Väriltään tumman rubiikin punainen. Hivenen samea. Vaahto jättää pitsiä, mutta on aika hento. Katoaa nopeasti. Tuoksussa kivasti makeahkoa mallasta, niinkuin paahtoleivän makeutta, kuitenkin tuoksu on aika mieto. Maku aavistuksen vetinen. Mallas maistuu samalla makealle ja kuivahkolle. Mukava englantilaisen alen makuinen. Tykkään. Hapahkoa hedelmää joukoussa. Suuntuntuma vetinen ja happo maltikas.

Yleisvaikutelmana olut mukavan englantilaisen maltainen ale. Aavistuksen vetinen runko vain kyseessä joka latistaa tunnelmaa.

Pisteet: yhteensä 30/50
  • tuoksu 6/10
  • ulkonäkö 4/5
  • maku 6/10
  • suuntuntuma 3/5
  • yleivaikutelma 11/20

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Persikka Vehnää

Launtai-keskipäivänä rupesin mäskäämään Persikkaista vehnäolutta. Tähän sain kipinän Reittausblogin Aprikoosi Wit:stä. Myöskin isoveljeni oli tätä viime vuoden kesällä testaillut ja oli oikeinkin hyvää. Alunperin tästäkin piti tulla Aprikooseilla höystettyä, mutta viime metreillä vaimo tokaisi, että miten jos tekisit persikoista. Noh, mikäs ettei. Eli Persikka Vehnää siis tulossa.


Resepti siis melkein sama mitä Reittausblogin Aprikoosissa. Ainoastaan laitoin tähän persikkaa ja vähän viilailin maltaita. Hiivana Safalen WB-06, joka kyllä on itselläni tuottanut hyvän vehniksen aikaisemminkin eli tuon Vehnä IPAn.







Alunperin tätä piti tulla 12 litraa, mutta syystä tai toisesta, vierre määräksi tulikin 13 litraa. Toki siinä vaiheessa myös ominaispainokin oli pudonnut. Joten olisi ehkä pitänyt keitellä vähän kauemmin. Myökin jotain kummaa kävi mäskäyksessäkin, sillä hyöty oli paljon huonompi ja jouduin lisäämään panimosokeria lopputuotteeseen sunnuntai aamuna, että sain tuon Og:n haluamalleni tasolle. Joten lopullisesta reseptistä tuli siis alla olevan kaltainen...



Eli hyöty laski 65% -> 57%. Tämä voi johtua siitä, että en mäskäyksen aikana tarkkaillut ollenkaan mäskäyslämpötilaa ja sen on päässyt kohoamaan liian korkeaksi, mutta uskoisin senkin olevan maksimissaan 70 astetta, koska unohdin uunini pariksi minuutiksi päälle siis 70 asteeseen. Myöskin mäskäysaikaa olisi voinut nostaa 60 minuutista 90 minuuttiin, joka ainakin tuon Kesä IPAn kohdilla onnistui hyvin. Noh tähänkin on varmasti muitakin syitä, mutta mennään nyt tällä. Noista mausteista sen verran, että ne lisäsin heti, kun keitto 60 minuuttia oli loppunut. Niiden annoin olla keittokattilassa sen 30 minuuttia uutumassa, jonka jälkeen siivilöin ne pois ja laskin vierteen desifioituun käymisastiaan.


Sunnuntai aamuna siis vasta lisäsin sitten nuo sokerit mukaan, jonka jälkeen hiivasin vierteen. Olisikohan joskus ilta neljän jälkeen kun vesilukossa alkoi hennoinen pulputus, joka kiihtyi iltaan mennessä ja käy nyt mukavalla pohinalla. Tuoksu on myöskin kodinhoitohuoneessa oikeinkin raikas ja kukkainen. :)


Kesä IPA pulloon

Lauantai-iltana pistin IPAn pulloon sekä tynnyriin. Tynnyriä pestessä vielä testasin yhden isoveljeltä saamistani hanoista ja sehän pelasi hienosti. Tein silleen, että suhauttelin desifiointi ainetta tynnyriin ja perään kuumaa vettä noin puolilleen tynnyriin. Sen jälkeen hana paikalleen ja 16 gramman patruuna paikalleen. Patruuna oli varmaan kymmenen vuotta vanha, jos ei enemmänkin, niinkuin kyllä taisi hanakin olla, mutta hyvin rupesi hanaa käänäessä vettä tulemaan tynnyristä, joten vermeet pelasi hyvin. Tämän jälkeen ennen IPAn pullotusta pesin ja desifioin tynnyrit sekä muutaman pullon huolella ja olut lapolla astioihin. Pullotussokerin laitoin vasta pulloon teelusikalla, mutta se oli kyllä melkoista värkkäämistä, joten jatkossa laitan kyllä sekoitan sen jo vierteeseen ennen pullotusta, on se vaan niin paljon helpompaa... Nyt vaan odotellaan jussia ja korkataan tynnyri! :)

Persikka Vehnää

Launtai-keskipäivänä rupesin mäskäämään Persikkaista vehnäolutta. Tähän sain kipinän Reittausblogin Aprikoosi Wit:stä. Myöskin isoveljeni oli tätä viime vuoden kesällä testaillut ja oli oikeinkin hyvää. Alunperin tästäkin piti tulla Aprikooseilla höystettyä, mutta viime metreillä vaimo tokaisi, että miten jos tekisit persikoista. Noh, mikäs ettei. Eli Persikka Vehnää siis tulossa.

Resepti siis melkein sama mitä Reittausblogin Aprikoosissa. Ainoastaan laitoin tähän persikkaa ja vähän viilailin maltaita. Hiivana Safalen WB-06, joka kyllä on itselläni tuottanut hyvän vehniksen aikaisemminkin eli tuon Vehnä IPAn.

 

Alunperin tätä piti tulla 12 litraa, mutta syystä tai toisesta, vierre määräksi tulikin 13 litraa. Toki siinä vaiheessa myös ominaispainokin oli pudonnut. Joten olisi ehkä pitänyt keitellä vähän kauemmin. Myökin jotain kummaa kävi mäskäyksessäkin, sillä hyöty oli paljon huonompi ja jouduin lisäämään panimosokeria lopputuotteeseen sunnuntai aamuna, että sain tuon Og:n haluamalleni tasolle. Joten lopullisesta reseptistä tuli siis alla olevan kaltainen...
 

Eli hyöty laski 65% -> 57%. Tämä voi johtua siitä, että en mäskäyksen aikana tarkkaillut ollenkaan mäskäyslämpötilaa ja sen on päässyt kohoamaan liian korkeaksi, mutta uskoisin senkin olevan maksimissaan 70 astetta, koska unohdin uunini pariksi minuutiksi päälle siis 70 asteeseen. Myöskin mäskäysaikaa olisi voinut nostaa 60 minuutista 90 minuuttiin, joka ainakin tuon Kesä IPAn kohdilla onnistui hyvin. Noh tähänkin on varmasti muitakin syitä, mutta mennään nyt tällä. Noista mausteista sen verran, että ne lisäsin heti, kun keitto 60 minuuttia oli loppunut. Niiden annoin olla keittokattilassa sen 30 minuuttia uutumassa, jonka jälkeen siivilöin ne pois ja laskin vierteen desifioituun käymisastiaan.

Sunnuntai aamuna siis vasta lisäsin sitten nuo sokerit mukaan, jonka jälkeen hiivasin vierteen. Olisikohan joskus ilta neljän jälkeen kun vesilukossa alkoi hennoinen pulputus, joka kiihtyi iltaan mennessä ja käy nyt mukavalla pohinalla. Tuoksu on myöskin kodinhoitohuoneessa oikeinkin raikas ja kukkainen. :)